keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Matikan yo-koe & yleistä jäätämistä

On ollut vähän hiljaista sijaisrintamalla viime aikoina. Tänään kävin sentään pitämässä yhden matikan tunnin Kuninkaantien lukiossa.

Pari opiskelijaa oli kovasti sitä mieltä, ettei läksyjä tulisi tällä kertaa antaa ollenkaan ja tunnin pitäisi päättyä puoli tuntia etuajassa, kun viimeksi oli kuulemma tehty puoli tuntia ylitöitä. Yksi tyttö eturivissä ei tätä muistanut, mutta se kuulemma johtui siitä, että hän oli ollut viime tunnilla poissa. Ehdotin, että voidaan jatkaa hänen kanssaan puoli tuntia muita pidempään tasapuolisuuden vuoksi. Päädyttiin kompromissiratkaisuun, että tunti kestää normaalit 75 minuuttia ja läksyjäkin annetaan.

Meni hieman sormi suuhun, kun viimeksi annetuissa kotitehtävissä oli käytetty lukuteorian algoritmia, jota en ollut itse vuosikausiin käyttänyt enkä siitä mitään muistanut. Asiaa ei auttanut se, että opiskelijatkaan eivät olleet sitä kovin hyvin perillä. Kyllä siitä jotain selkoa lopulta tuli ja vakiopettaja saa selvittää loput ensi tunnilla. ;)

Harvoin tulee matematiikan tunneilla jäädyttyä noin pahasti, mutta pitkän matematiikan syventävillä kursseilla käytetään silloin tällöin algoritmeja tai lauseita, joita ei omien lukiovuosien jälkeen ole tullut käytettyä, jos silloinkaan. Noh, pari viikkoa aiemmin piti opettaa lukiolaisille jakokulmalla laskemista, kun sitä ei alakoulun jälkeen tehdä missään. Se sentään palautui mieleen jostain muistin syövereistä. :)

Oppitunti loppui noin puoli kolmelta, joten matematiikan yo-kokeen loppuhetket olivat käsillä samoihin aikoihin. Aulassa palloili kokeen valmiiksi saaneita abeja, joiden fiiliksiä kokeesta (pitkä oppimäärä) ehdin siinä hyvin kysellä. En ollut saanut tehtäviä itse käsiini mistään vielä siinä vaiheessa, joten en valitettavasti itse osannut koetta pahemmin kommentoida. Kovasti tuntuivat abit pitävän koetta helppona, jopa pelottavan helppona siinä mielessä, että jäikö joku ansa huomaamatta.

Tämän kevään abit ovat viimeisiä, jotka saavat käyttää laskinta koko kokeen ajan. Tosin ensi syksynä jatketaan vielä samalla tavalla, mutta keväällä 2016 koe on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisen palautettuaan saa laskimen käyttöönsä. Tämä uudistus on todella tarpeen, jotta kokeesta tulisi enemmän matematiikan koe laskimenkäyttökokeen sijaan. Ylipäätään laskinta käytetään aivan liikaa koko ajan. Ei lukiolainen tarvitse laskinta laskeakseen, mitä on neliöjuuri luvusta 25. Päässälaskutaitoa kannattaa kehittää, siinä samalla myös muu matemaattinen ajattelu kehittyy.

No mutta, mitä itse kokeeseen tulee, niin laudaturin pisterajat tulevat todennäköisesti pyörimään sellaisissa lukemissa, että jokeritehtäviin on syytä tarttua. Eivätkä jokeritehtävät olleet mielestäni edes kokeen vaativimpia tehtäviä. Tehtävä 15 oli jopa naurettavan lyhyt ja yksinkertainen jokeritehtäväksi. Esimerkiksi tehtävät 10, 12 ja 13 olivat huomattavasti työläämpiä ja virhealttiimpia. Tehtävässä 14 testattiin tiukasti todennäköisyyksien riippumattomuuden käsitteen ymmärtämistä. En ole itsekään ihan satavarma omasta ratkaisustani, mutta eiköhän se ole oikein. Ainakin melko todennäköisesti. ;)

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Viivoitin ja juomalasit

Tänään on fysiikan yo-koe ja sen kunniaksi ajattelin jakaa jännän fysikaalisen ilmiön, joka tuli netissä vastaan muutama päivä sitten.

Asetetaan viivoitin päistään kahden tukipisteen varaan. Tukipisteinä voi käyttää esimerkiksi etusormia. Lähdetään liikuttamaan tukipisteitä toisiaan kohti. Havaitaan, että viivoittimen keskikohta jää tukipisteiden väliin. Näin käy aina, vaikka tukipisteitä liikultetaisiin millä tavoin tai pidettäisiin toinen tukipiste kokonaan paikallaan. Kokeile vaikka itse!


Ilmiö on selitettävissä lukion fysiikan taidoilla. Osaatko selittää sen? :)

tiistai 10. maaliskuuta 2015

10 hyvää syytä deittailla opettajaa

Kyllä, olen sinkku. Joten mikä olisikaan parempi aloitus blogille kuin 10 hyvää syytä deittailla opettajaa?

Niin, maailman helpoin icebreaker uusien oppilaiden kanssa on mainostaa olevansa sinkku. Välitön seuraus on yleensä epämääräinen hihittely ja pitkäaikainen seuraus voi olla esimerkiksi "etkös sä ollu se sinkku" -kysymys muutamaa kuukautta myöhemmin samat oppilaat seuraavan kerran tavatessa. Ja kuka väittää, ettei kukaan muista mitään, mitä opettaja sanoo tunnilla?


Miksi opettajan deittailu kuulostaa kielletyltä ja kiehtovalta? Omilta kouluajoiltani muistan, että opettajat olivat kummallisia koneita, jotka ilmestyivät tunnille juuri oikeaan aikaan, pitivät tunnin ja katosivat sen jälkeen taas jonnekin. Oppitunnin ulkopuolella opettaja lakkasi olemasta eikä hänellä siksi voinut olla henkilökohtaista elämää (paitsi lukion kemian opettajallani). Koulun loma-ajat opettajat viettivät tiettävästi horroksessa loman päättymistä herkeämättä odotellen. Tällaisen henkilön deittailun on pakko olla jotain mystistä ja salaperäistä, vähintään ovet uuteen maailmaan avaava eeppinen fantasiatrilogia.


Tämän blogin tarkoitus on hieman raottaa tuota salaisuuden verhoa, avata sen sijaisopettajan elämää, joka silloin tällöin ilmestyy luokan eteen ja sitten taas katoaa jonnekin määräämättömäksi ajaksi. Haluan kertoa niistä ihmeellisistä hetkistä, joita saan työssäni kokea, ihailla sitä elämän rikkautta, jota nuoret säteilevät, mutta myös antaa mahdollisuuden kurkistaa kulissien taakse, sinne missä minä olen vain minä. Loppujen lopuksi olen opettaja vain hyvin pienen osan elämästäni. Sen sijaan joka hetki olen ihminen. Tässä blogissa haluan kertoa millainen.


P.S. Feilaan tuon listan kohdat 2 ja 8. Olen patologinen myöhästelijä ja siksi katselen oppilaidenkin myöhästelyjä välillä liikaa sormien läpi. Olen siis myös lepsu. Kyllä tytön pitää osata tarvittaessa ottaa ohjat käsiinsä eikä vain olla perässä hinattavaa mallia.


P.P.S. "6. Heillä on pitkät lomat ja vapaat viikonloput." Sijaisella on vielä pidemmät lomat ja enemmän vapaata! ;)